Mitä kaipaan Japanista! Osa 2. Huumori, hupi & herkut

Jatkan nyt vielä hieman tätä Japani-ihannointia, kun kerran pääsin alkuun. Matkustin siis kyseiseen ihastuttavaan maahan ekaa kertaa viime jouluna. Matka oli pitkäaikainen haave, joka toteutui vihdoin. Japani tuntui mielikuvissani kaukaisemmalta paikalta kuin se oikeastaan onkaan – kuten Tapani Jussilan teoksessa Tokio-passi todetaan, Suomen ja Japanin välissähän on vain yksi maa.

Japani saa iloiseksi <3
Japani saa iloiseksi ❤

Mielestäni japanilaisilla on hurmaava huumorintaju. Osittain käsittämätön, mutta hurmaava. Japanilaista televisiota katsellessa sen erityisesti huomaa; tosi-tv-ohjelmia, joissa pahaa-aavistamaton osallistuja talutetaan toimistorakennuksen hissiin, josta yhtäkkiä pettää pohja ja henkilö putoaa valtavan liukumäen yläpäässä nököttävään ”kelkkaan”, hänen päälleen kaadetaan sangollinen liukastavaa nestettä ja kelkka lähetetään hurjaan liukuun mäkeä alas yleisön kiljuessa ympärillä – kaikki tämä vain, jotta saataisiin tallennettua filmille laskijan hillittömät kasvonilmeet. Hahaa!

Ah, Akihabara!
Ah, Akihabara!

Huumori ulottuu japanilaiseen populaarikulttuuriinkin. Manga- ja animekuvasto osaa olla ilottelevaa, hupaisaa, seksikästä – toki synkkää ja väkivaltaistakin. Pukeutumisessa otetaan myös ilo irti. Harajukun alueen kävelykaduilla voi törmätä kuusikymmentä-plus-ikäiseen ryppyiseen mieslolitaan, tyttöihin neonperuukeissa ja kuvankauniissa pitsiunelmamekoissa, pikku-geishoihin tai yhtä lailla punkkareihin goottihenkisissä anarkistiunivormuissa.

Anime-nukkeja aikuiseen makuun...
Anime-nukkeja aikuisempaan makuun…
Opettele piirtämään oma hahmo!
Opettele piirtämään oma hahmo!
Pikku
Pikku ”geishoja” päiväkävelyllä…
Harajukun sukkavalikoimaa
Harajukun sukkavalikoimaa… Mukana myös muumit ❤

Halusin Japanin reissulla nähdä myös esittävää taidetta ja Anthony Bourdainin innoittamana menin tietenkin robottiravintolaan. Shinjukun kuuluisin iltashow toimii periaatteella more is more: värejä, valoja, robotteja, tyttöjä, kaikkea sitä mutta enemmän, enemmän, enemmän. Dinosauruksia, pandoja, hevosia, rullaluistimia, pin-uppia… Ihanaa ja iloista, kaikki villin huumorin sävyttämää.

Robotti-show!
Robotti-show!
Uuh aah - more is more
Uuh aah – more is more
Megabeibe robotin kyydissä!
Megabeibe robotin kyydissä!

Karaoke-baarit ovat tietysti oma lukunsa. Niissä jokainen on tähti. Privaatti ja äänieristetty laulukabinetti takaa tarvittaessa esiintymiskammoisellekin mahdollisuuden todella vetää lempibiisit sydämen kyllyydestä ja häpeilemättä. Juomia saa tilata suoraan boxiin ja henkilökunta ilmoittaa kohteliaasti puhelimella, kun maksettu aika alkaa lähestyä loppuaan.

Blingblingiä a la Shinjuku - löydätkö kuvasta eksyneen näyttelijän?
Blingblingiä a la Shinjuku – löydätkö kuvasta eksyneen näyttelijän?

Japanilaisessa kulttuurissa on toki myös vakavahenkisemmät puolensa ja esimerkiksi buto-tanssiteatteri tai kabuki jäivät ekalla Tokion matkallani kokematta. Niihin tutustunen lisää tulevaisuudessa. Tällä kertaa kaipasin ennen kaikkea kaoottista iloa. Ja sitä Tokio tarjoaa joka kulman takana.

Tokio by night - ei jätä kylmäksi
Tokio by night – ei jätä kylmäksi!

Hauskuus liittyy Japanissa myös syömiseen. Perinteiset bento-boxit sekä hienommat juhlaillalliset tempuroineen ja sashimeineen ovat tietenkin loistavia, mutta ne nautittuasi saatat kaivata jotakin makeaa…

Lounasta...
Lounasta…
...ja illallista...
…ja illallista…
...sekä sushia! (Jos jossain iskee barbaarinen kalanhimo, niin Tokiossa! Kasvissyönti on muuten Japanissa hieman laaja käsite...)
…sekä sushia! (Jos jossain iskee barbaarinen kalanhimo, niin Tokiossa! Kasvissyönti on muuten Japanissa hieman laajempi käsite…)

…ja sitä on todellakin tarjolla! Crepes-kioskit, leivoskahvilat, karkkikaupat… Nam! Japani on myös ainoa maa, jossa voin suositella menemistä sisälle ravintolaan, jonka ulkoseinässä on kuvia ruoka-annoksista. Nimittäin joka paikassa näin on. Eikä pelkästään kuvia, vaan useimmiten myös muoviset 3D-versiot herkuista on ikuistettu potentiaalisten asiakkaiden himoittaviksi. Ällöä? Ehkä vähän, mutta myös ihanaa…

Joulukakkua...
Joulukakkua!
Voffelia! :P
Voffelia! 😛
...ja lisää lettuja :)
Crepes eli herkkutäytelettuja 🙂
Crepes...eli herkkulettuja!
…ja lisää lettuja!

Oishiiiiiiiiiiiiiiiiii! ❤

I

Ps. Vielä yksi Japani-postaus on tuloillaan… siinä keskityn pikkuisen henkisempään sisältöön! Sen jälkeen Tokio-muistelot saavat vaihtua taas ajankohtaisempiin aiheisiin… pysykäähän mukana! 🙂

Japani-hullu fiilistelee :D
Japani-hullu fiilistelee 😀

2 thoughts on “Mitä kaipaan Japanista! Osa 2. Huumori, hupi & herkut

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s